Millaista on olla edaattori?

Minut valittiin HYYn edustajistoon vuoden 2011 edustajistovaaleissa Domus Gaudiumin Osakuntien vaaliliitosta. Kymmenhenkisessä edustajistoryhmässämme oli paljon uusia kasvoja ja edustusta mukavan monesta osakunnasta. Olin valtavan innostunut kaikesta tästä uudesta ja kiinnostavasta, mutta samalla vielä väsynyt kuukausien vaalityöstä. Oman vaalityöni ohella pyöritin syksyllä 2011 myös Wiipurilaisen Osakunnan vaalityötä sen toisena vaalipäällikkönä.
 
Pitkää hengähdystaukoa ei uusille edaattoreille kuitenkaan suotu. Hallitusneuvottelut ja uuden hallituksen muodostaminen, edustajiston puheenjohtajiston valinta, budjettineuvottelut ja yhden edunvalvontasihteerin toimen lakkauttamisesta päättäminen vyöryivät kaikki päälle heti joulukuussa. Oman mausteensa kauden alkuun toi se, että minut valittiin ryhmämme puheenjohtajaksi.
 
Pohdin kuinka edustajistoryhmän puheenjohtajuutta voisi kuvailla ja keksin toivottavasti asiaa avaavan keittoaiheisen metaforan. Riviedaattori saa käteensä lusikan ja voi edustajistokaudellaan työntää sen haluamiinsa soppakulhoihin. Hän voi maistella mielenkiintoiselta vaikuttavia keittoja ja jättää toiset välistä omien mieltymyksiensä ja kiireidensä mukaan. Edustajistoryhmän puheenjohtajalle sen sijaan annetaan muiden lusikoita suurempi kauha, mutta valinnanvaraa jää vähemmän. Puheenjohtajan on työnnettävä kauhansa jokaiseen soppaan. Makuelämyksiä tulee hyvin laajasti ja kokemuksia kertyy rutkasti, mutta melko varmasti joutuu maistamaan myös jonkun kasaan hutiloimaa, kokeellista soossia, jota ei koskaan itselleen vapaaehtoisesti tilaisi.
 
Kausi on kuitenkin ollut aivan huikea. Alussa ajattelin, etten tiedä mistään mitään ja ihailin vanhempien toimijoiden viisautta. Vieläkin on vaikea luetella mitään konkreettisia taitoja tai tietoja, joita olisin oppinut, mutta kahdeksan kuukauden takainen Elina olisi silti nyky-Elinan tietoudesta aivan ihmeissään. Kun on kaikessa mukana, omaksuu nopeasti toimintatavat ja vaikuttamiskanavat ja huomaa, ettei se sitten niin vaikeaa ollutkaan. Vaikka kiireet välillä väsyttäisivätkin, on tämä vuosi antanut aivan uuden näkökulman opiskelijatoimintaan ja yhteiskuntaan yleensä. En voi muuta kuin kiittää äänestäjiäni heidän antamastaan mahdollisuudesta ja kannustaa kaikkia lähtemään ensi vaaleihin ehdolle, sillä HYY-toiminta on todellakin kokemisen arvoista!
 
- Elina Mattero (WiO), edustajistoryhmän puheenjohtaja kaudella 2011-2012
 
 

Katsaus kauden 2011-2012 tapahtumiin
- edustajistoryhmän puheenjohtajan Elina Matteron näkökulma
 
Mitä kaikkea ryhmämme on kaudellamme tehnyt? Olemme edustaneet erilaisissa tärkeissä päätöksentekoelimissä, kuten talousjohtokunnassa, hallintoneuvostossa sekä HYY Yhtymän ja sen tytäryhtiöiden ja Ylioppilaslehden Kustannuksen hallituksissa. Itse olen toiminut huhtikuusta alkaen Unicafen eli nykyisen HYY Ravintolat Oy:n hallituksen opiskelijajäsenenä. Mahdollisuus päästä yrityksen hallitukseen tässä elämänvaiheessa on toden totta ainutlaatuista ja mainio oppimiskokemus. Ryhmämme on myös HYYn tämän vuoden hallituksessa, missä meitä edustaa kolme kokenutta ja aikaansaavaa osakuntalaista: Hanna, Matti ja Heikki. Hallitus on toteuttanut hienoja hallitusohjelman mukaisia hankkeita ja edistänyt opiskelijoiden asemaa monella areenalla.
 
Heti joulukuussa kauden alussa pääsimme valitsemaan edustajiston kolmihenkisen puheenjohtajiston, päättämään budjetista vuodelle 2012 ja painimaan edunvalvontasihteerin toimen lakkauttamisasian kanssa. Alku oli repäisevä, herättävä ja raskas ja opetti koko ryhmälle paljon edustajistotoiminnasta. Joulu toi kaivatun hengähdystauon ja uutta puhtia alkavaan vuoteen.
 
HYYn vaikuttamista kunnallisvaaleihin linjasimme tammikuussa hyväksytyssä kaupunkiohjelmassa. Asiakirjassa linjataan muun muassa, että pääkaupunkiseudun kunnat olisi yhdistettävä, asuntotuotantoa lisättävä, ruuhkamaksut toteutettava ja autottomia kampuksia edistettävä. Ryhmämme lisäyksistä menivät läpi esimerkiksi vaatimus kerrostaloasuntojen 75 neliömetrin keskikokosäännöstä luopumisesta, kirjaus toimivan kaupunkipyöräjärjestelmän saamisesta Helsinkiin sekä linjaus siitä, että yölläkin pitäisi opiskelijan päästä matkustamaan joukkoliikenteessä alennushinnoin. Järjestöpoliittisessa linjapaperissa korostettiin yhteisöllisyyden parantamista, kansainvälisten opiskelijoiden huomioimista ja työelämäyhteistyötä alueina, joihin HYY tarjoaa piirissään toimiville järjestöille tukea. Kevään viimeisessä linjapaperissa, YTHS-terveyspoliittisessa sellaisessa, nostettiin esiin sähköisten palveluiden kehittäminen ja lisääminen sekä jonojen lyhentämisen ja toimipaikkojen saavutettavuuden tarve.
 
Keväällä tehtiin myös kaksi henkilövalintaa, Ylioppilaslehden päätoimittajan ja HYYn pääsihteerin. Ylkkärin päätoimittajaksi valittiin Vappu Kaarenoja, entinen Aalto-yliopiston ylioppilaskunnan Aino-lehden päätoimittaja. Uuden pääsihteerin saimme Katri Korolainen-Virkajärvestä, jonka monipuolinen kokemus ylioppilaskunnan eri toimielimistä antaa hänelle hyvät eväät pääsihteerin laajan toimikuvan hallitsemiseen. Kiireisen kevään päätteeksi päivitettiin edarissa myös omistajastrategia, joka on opiskelijoiden merkittävin keino ohjata omistamaansa liiketoimintaa.
 
Syksyn ensimmäinen edari koitti jo elokuun lopussa. Heti alkuun keskustelimme HYYn Suomen Ylioppilaskuntien Liiton (SYL) hallitukseen asettamien ehdokkaiden valintatavasta. Vaikka ryhmässämme kannatetaan avoimuutta ja tällaisten valintaprosessien yhteistä kehittämistä, ei mielestämme tämän vuoden prosessia tule muuttaa jälkikäteen tai viime tipassa vaan järkevämpää on suunnitella tulevien vuosien käytäntöjä tämän vuoden SYL-valintojen jälkeen. Edarissa päätimme myös hallituksen esityksen mukaisesti palkata HYYlle puolipäiväisen kehitysyhteistyökoordinaattorin. Keskustelimme HYYn uudesta kattavasta yhdenvertaisuussuunnitelmasta, jonka myös hyväksyimme. Lisäksi käsittelimme kaikkien aikojen ensimmäistä kulttuuripoliittista linjapaperia, joka herätti mukavasti keskustelua.
 
Pian edessä onkin kauden viimeinen edari lokakuun alussa! Aika on kulunut vinhaa vauhtia, eivätkä vaikuttamisen paikat ole suinkaan vielä loppuneet. Ryhmämme on ollut mielestäni mahtava ja keskustelut esimerkiksi ryhmäkokouksissamme ovat olleet aina yhtä ajatuksia herättäviä. Tämän yhdessä tekevän osakuntalaisen hengen toivoisin kannattelevan meitä myös tulevilla kausilla!